Haastattelin 50 vuotista miestä, joka on valittu perusturvakokeiluun. Mies kertoo, että paperisodan näkökulmasta elämä on helpottunut "ei aina tarvitse laittaa rahahakemusta menemään vaan raha tulee automaattisesti". Kysyn mieheltä, kannustaako kokeilu häntä työelämään? "Toisinaan joo ja toisinaan ei", vastaa mies. Mies kertoo, että on ollut liki kymmenen vuotta työttömänä ja kokee elämäntilanteensa vaikeaksi. Kertoo avoimesti, että kokee olevansa väliin putoaja. Pitkän työttömyyden tuoma passiivisuus on syrjäyttänyt hänet yhteiskunnasta ja sen myötä on tullut masennus ja monia muita kansansairauksia, kun ei jaksa enää pitää itsestään huoltaa. Mies kokee, että perusturvakokeilu on hyvä juttu, mutta hänen kohdallaan se ei ole enää kannustin työhön. Hän tarvitsee työllistymiseen paljon muutakin tukea. Haastattelemani henkilö kertoo avoimesti tilanteestaan ja omista mielipiteistään. Hänellä on oma näkemys perusturvakokeilusta; " Perusturvakokeiluun olisi tullut valita henkilöt, joilla oikeasti on vielä elämä edessä. Nuoria, ehkä jopa koulututettuja työttömiä, joiden mahdollisuudet ovat aivan toiset kuin minun. Minun kohdalla kokeilu menee hukkaan, elämäni on selviytymistä päivästä toiseen. Nuorilla on mahdollisuus ja heidän käsissään on meidän yhteiskunnan tulevaisuus. Meihin vanhoihin, rikkinäisiin pieruihin, on turha enää satsata. Uskon, että nuoremmat, terveet ihmiset, joilla ei ole pitkää työttömyyttä takana, hyötyvät kokeilusta, kunhan jättävät omat asenteet taka-alalle ja tarttuvat tilaisuuteen".